Tutkimussuunnitelman tiivistelmä Liisa Jaakonaho, TeaK/Taideyliopisto 2020
Väitöstutkimukseni Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa tarkastelee taiteen, pedagogiikan ja hoivan (care) rajapinnoilta esiin nousevia eettisiä kysymyksiä. Tutkimus pureutuu yleisinhimillisiin kysymyksiin erilaisuuden kohtaamisesta, osallistuen samalla ajankohtaiseen keskusteluun taiteen ja sosiaali- ja terveysalan väliset sektorirajat ylittävän toiminnan merkityksistä ja käytänteistä. Lähtökohtana on oma työni tanssipedagogina sosiaalialan kontekstissa kehitysvammaisten aikuisten parissa. Tutkimuksen praktiikassa hyödynnän inklusiivisen tanssipedagogiikan ja esitystaiteen keinoja.
Taiteellisena tutkimuksena tutkimus tuottaa uutta tietoa taiteen roolista yhteiskunnassa, tutkien sitä, miten taide voi tapahtua ja tuottaa merkityksiä eri viitekehysten rajapinnoilla, erilaisissa kohtaamisissa ja näiden kohtaamisten pohjalta rakentuvissa taiteellisissa ekspositioissa. Tutkimus purkaa kategorisointeja ja dualismeja; esimerkiksi jaottelua "soveltavaan" ja "autonomiseen" taiteeseen. Lisäksi se haastaa konventionaalisen, humanistisen käsityksen subjektiviteetista ja toimijuudesta - ehdottaen, että vammaisuus laajasti ymmärrettynä ilmiönä valaisee uudella tavalla posthumaania subjektiviteettia ja taiteellista toimijuutta ihmiskeskeisen ajan jälkeen. Pyrkien välttämään vammaisiksi luokiteltujen henkilöiden toiseuttamista, tutkimus kääntää katseen tutkijan keholliseen kokemukseen sekä materiaalisiin olosuhteisiin ja rakenteisiin taiteellis-pedagogisen praktiikan ympärillä.
Metodologisesti tutkimus ottaa vaikutteita taiteellisen, post-kvalitatiivisen ja performatiivisen tutkimuksen diskursseista. Teoreettinen viitekehys soveltaa muun muassa kriittistä vammaistutkimusta, feminististä teoriaa, hoivaetiikkaa ja posthumanismia.
Pääasialliset tutkimuskysymykseni ovat:
Millä tavoin kohtaan kehitysvammaiset henkilöt taidepedagogisessa työssäni, ja miten voin tarkastella näitä kohtaamisia eettisyyden valossa?
Minkälaiset eettiset kysymykset ovat läsnä työssäni ja miten näitä kysymyksiä voi tehdä näkyväksi taiteellisen tutkimuksen keinoin?
Minkälaista vuorovaikutusta/suhteisuutta tutkimuksessa syntyy eri viitekehysten, toimintaympäristöjen ja toimijoiden välille?
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADA.
